Mutta positiivisuutta piti hakemani. Sitä löytyi, kun käänsi kivet ja kannot. Joka päivästä löytyi asioita, joista voi aidosti olla onnellinen ja kiitollinen. Minulle joulunalusaika on aina ristiriitainen: aikaisempien vuosien surulliset ja avioriitojen pilaamat joulut tulevat vyöryen päälle, muistot iskevät yksi kerrallaan. Joku joululaulu, pienten lasten äänet, joululahjojen paketointi...
Nyt totesin olevani onnellinen siitä, että olen oman elämäni herra ja on varaa mennä ja ostaa hyvää ruokaa ja melkein mitä vain haluan. Köyhyys on surkeaa joka perheessä, mutta kaikkein surkeinta se on joulun alla lapsiperheissä, kun lapset vielä uskovat joulupukkiin. Tänä jouluna otan osaa suomalaiseen hyväntekeväisyyteen Facebookissa, jossa lähetetään paketti tietyille perheille, jotka ovat pyytäneet avustusta. Voin uskoa, ettei suomalaisen ole helppo pyytää avustusta, mutta lastensa eteen tekee mitä vain. Varsinkin jouluna.
Jouluna koko maailman surkeus ja köyhyys kaatuu päälle. Suree kodittomia nukkumassa kovalla betonilla kylmässä. Suree alkoholistiperheiden seinille heiteltyjä lapsia. Suree niitä, jotka viettävät joulunsa sairaalassa kattoa tuijottaen.
Minä olen onnellinen, että selvisin avioliittohelvetistä, samoin lapseni, olemme kaikki terveitä, minulla on taas rakkautta ja hellyyttä ja kunnioitusta elämässäni. Sen puolesta kannatti taistella. Minulla on nyt hyvä mies ja kaunis koti, rahaa, toiveita ja unelmia. Kärsimyksen kautta kirkkauteen, sanoo protestanttinen ääni sisälläni. Olisin kyllä ihan mielelläni jättänyt kärsimyspolut kiertämättä, enkä soisi niitä kellekään muullekaan. Sen ajan yksinäisyys on tuoreesti muistissa.
P.S. Jos joulumieltä löytyy lukijoista, vielä ehtii lähettämään jotain ihmisille, joille pienikin merkitsee paljon. Linkit: Jouluapua sekä arkiapuri
Joululahjaksi kaikille tarjoan kuvakokoelman Irlannista, sillä kaikesta narinastani huolimatta Irlanti on todella kaunis maa. Kuvat ovat omiani tai sitten lähiomaisen ottamia. Meri, vuoret ja niityt ovat olleet täällä aina.
Rauhallista Joulua!
Tyypillinen talo jostakin etelä-Irlannista. |
Wicklow'in lammashakoja. |
Hiekkadyyneille syntyy isojakin lampia talven aikana, jotka kuivuvat kokonaan kesäksi. |
Itärannikolla eroosio ja myrskyt muovaavat maisemaa. |
Pyhän Kevinin luola Glendalough'issa- |
Suomalaisfiilistä Glendalough'issa |
Pyhä paikka, jossa sielu virkistyy. |
Rathoath, ikivanha kivilinnake, Co. Carlow |
Rhododendronit kukoistavat Irlannissa ja ovat upeita keväällä. |
The Raven- luonnonsuojelualueen pieni lampi |
Viime kesä oli todella poutainen. Siitä huolimatta merivesi on aina kylmää. |
Laskuvesi jättää kivat raidat hiekkaan. Nousuvesi peittää taas nämäkin kivet. |
Hellettä Clogga'n rannalla. |
Naurulokkeja dyyneillä. |
Kitschiä hautausmaalla. |
Our Lady's Island, Co. Wexford |
Wexfordin pienellä hiekkaniemellä. |
Viime kesän ainoita sadepäiviä. |
Merimetsot näkee usein kuivattelemassa siipiään. |
Pienen Inistioge-kylän upea silta. Joutsenia näkee enemmän kuin tarpeeksi. |
Kivisillat ovat upeita kaarineen. |
Irlannin kevät on huumaava. |
Sugarloaf-niminen vuori Powerscourtin tiluksilta päin. |
Lough Tay eli Tay-järvi Wicklowin vuorilla. |
Wicklowin vuoria. |
Auringonlasku elokuisella pellolla. |
Kasveista innostuneille riittää katsomista. |
Wicklow Head. |
V. 2010 tuli Irlannissakin lunta! |
Teille ei ollut mitään asiaa kesärenkailla. |
Lumisade Irlannin merellä. |
Aivan ihania kuvia, haaveena on jo kauan ollut päästä Irlantiin käymään. Ehkä se vielä toteutuukin:)
VastaaPoistaKiitos, nämä tietenkin sitä kauneinta Irlantia, ei kuvia moottoriteistä ja supermarketeista ja surkeista lähiöistä, niitäkin on. Varsinkin kevät, huhti-toukokuu on ihan mahtavaa aikaa. Ja elo-syyskuukin on usein vielä lämmintä. Kyllä kannattaa tulla käymään!
VastaaPoistaSiinäpä se; että osaa katsoa ja laskea niitä hyviä puoliakin ja olla kiitollinen, että on selviytynyt vaikeina vuosin, tai joskus vain päivinäkin. Silmä lepää maisemakuvissasi. Mukavaa joulunodotusta sinulle ja lähimmäisillesi.
VastaaPoista